<< Etusivulle  << guns.connect.fi   Linkkisivulle >>   Gunwriters in English >>



- sivu 2: Artikkelit -

Takkuilevatko sivut?

Vihjeitä internetin tavallisiin lukuongelmiin:

Eivätkö uusimmat päivitykset näy? Vai näkyykö vain kerran ja sitten tulee uudelleen edellisviikkoinen sivu? Eikä auta vaikka miten lonksuttaisi Päivitä-nappulaa?

Takkuilevatko sivut?  Lisää >>

13.02.2001:

Atchissonin ryntöhaulikko:
12 ga. A.S.G.

Teksti: P.T.Kekkonen

Seuraavaa artikkelia ovat toivoneet luettavakseen suomenkielisenä monet ystävät ja kylänmiehet jo taaksejääneen lehtimieskauteni vuosina, mutta painetun sanan välityksellä oli vaikeaa ja lopulta mahdotonta esitellä uniikkia varusesinettä, jollaista kohtaan "oikeat metsästäjät" tai disipliini-ampumaurheilijat eivät tunne mielenkiintoa, ja jolla ei siksi ole kaupallista merkitystä. Termi "rynnäkköhaulikko" on vilahdellut viimeaikaisessa asepoliittisessa keskustelussakin, johon osallistujista kai kellään ei ole käsitystä kyseisen asetyypin ominaisuuksista. Tehdäänpä siis selkoa nyt, kun lukijakuntakin on lisääntynyt räjähdysmäisesti: Visiittilaskurikin meni sekaisin erään Neloskanavan uutislähetyksen jälkeen, tukehtuneena kävijätulvaan, helmikuun 2. päivänä.

Maxwell Atchisson "kyllästämässä maalialuetta" ryntöhaulikollaan. 1700-luvulla oli väkipyssyjen messinkipiippuihin usein valettu tai kaiverrettu kerskalause: "Fortunate he, Who can escape me".

Atchissonin ryntöhaulikko >>

16.01.2001

LUKEMATTOMAT KIRJAT:

"Tuntematon Rokka" -by Petri Sarjanen

Teksti: Markus P. Pönkä.

Petri Sarjasen kirjoittama kirja kaikkien tunteman Tuntemattoman Sotilaan Antti Rokan esikuvasta (Viljam Pylkäs) ilmestyi taannoin. Heti ilmestyttyään se herätti keskustelua mm. Helsingin Sanomissa ja Ilta=Sanomissa. HS haukkui kirjan lyttyyn, eikä tyypilliseen tapaansa tyytynyt haukkumaan ainoastaan kirjaa, vaan myös kirjoittajan, syytellen mm. liian nuoresta iästä! HS:n mielestä kirjailijoiden tulisi kai olla vähintään 60-vuotiaita, ja maailmankatsomukseltaan ahdasmielisiä huumorintajuttomia kalkkiksia?

Yleensä kun HS haukkuu jonkin kirjan, TV-ohjelman tai elokuvan arvosteluissaan, siitä tulee menestys lukija- ja katsojakunnan keskuudessa. Näin taitaa käydä myös "Tuntemattoman Rokan" kohdalla. Kulttuurihenkilöiden ja yhteisen kansan mieltymykset kun ovat täysin erilaiset aina ja kaikista hengentuotteista. Ilta=Sanomien arvostelu oli mielestäni täysin asiallinen, mutta kriitikko olikin miespuolinen, eikä läpikotaisin "erkkolaisen journalismin" oppien myrkyttämä. Mutta nyt itse kirjaan....

Lisää: Tuntematon Rokka >>

26.12.2000:

Burgessin "linkkuhaulikko"

Teksti: P. T. Kekkonen

Lunastamme erään aiemman lupauksemme, julkaisemalla lopultakin Burgess-taisteluhaulikon tarinan, kirjan "Maailman Taisteluhaulikot" palauduttua hyllyyni 3 ½ vuotta kestäneestä lainasta. Asesuunnittelija Andrew Burgessista on jo ollut tiivis, paljolti muistinvaraisesti kirjoitettu elämänkerta julkaistuna GOW-sivulla, mutta hänen linkkuun taittuvasta, mekanismeiltaan ainutlaatuisesta taisteluhaulikosta voimme kertoa jotakin vasta nyt.

Jos suustaruokittavat väkipyssyt sijoitetaan omaan kategoriaansa, on havainto yllättävä: Ensimmäinen tietoisesti taistelukäyttöön alusta alkaen suunniteltu ja valmistettu haulikko on suhteellisen nuori keksintö! Aiemmin sotilasaseina ja lainvartioinnissa sekä esimerkiksi postivaunu- ja junavartijoiden työkaluina ynnä rikosvälineinä hyvinkin yleisesti käytetyt lyhennetyt haulikot olivat poikkisahattuja ja joskus peräpäästäänkin käytännöllisempään pituuteen muotoiltuja metsästysaseita. Vasta vuonna 1894 ilmestyi myyntiin Burgess Folding Police Gun... Lisää >>

Burgessin linkkuhaulikko >>

09.10.2000, kaivattu uusinta vuodelta 1986:

KAASUTIIVIS REVOLVERI - UNELMAAKO VAIN?

Teksti ja piirroskuvitus: P.T.Kekkonen 1986.
Tekstin täydennykset: PTK 2000.
Artikkeli on julkaistu lyhennettynä versiona
ASE & ERÄ-lehdessä n:o 4/ 86 sivuilla 48 - 51 ja 54.

Tämän kysymyksen on esittänyt moni housunlahkeensa kärventänyt siluettiampuja, tai rullapyssymies, joka haluaisi harjoitella ammuntaa tutulla aseellaan pihapiirissä, kesämökillä tai kellarissaan, naapureita tahi kotiväkeään melusaasteella häiritsemättä. Kantapään kauttakin on moni havainnut vaimentimen hyödyttömäksi revolverissa, kun ei ole painettua asiatekstiä uskonut, vaan katsellut kuolaten Hollywoodin tai TV-sarjojen tuottajien studioiden "prop-mastereiden" luomuksia, ja kuunnellen vaimennettujen revolverien tussahduksia, jotka ovat äänitysmestareiden syntetisointeja.

Moni studioiden äänitysteknikoista ei liene ikinä kuullut vaimentimella varustetun ampuma-aseen kovapanoslaukauksen ääntä, koskapa synteettisesti tuotetut tehosteet eivät muistuta minkääntyyppisellä vaimentimella varustetun aseen laukausta. Vaimennetun revolverin ääni on elokuvissa jopa vaisumpi kuin pistoolin tusjahdus. Luodin lätkähdystä elolliseen kohteeseensa ei ole yritettykään jäljitellä jälkiäänityksiä tehtäessä. Realismi veisi äänitteeltä "uskottavuuden", koska yleisö on jo vuosikymmenien ajan totutettu keinotekoisiin tehosteisiin.

Kaasutiivis revolveri  >>

26.09.2000:

Schouboen pyssyt ja puukeerna-kuulat

P.T.Kekkonen, 1984 ja 2000

Ennen ASE & ERÄ-lehden neitsytnumeron 1/1984 ilmestymistä jakeluun parahiksi ennen 16 vuoden takaisia erämessuja oli tanskalainen asesuunnittelija Jens Torring Schouboe jokseenkin tuntematon suuruus suomalaisille aseharrastajille. Maailmankuulu Madsen-pikakivääri oli hänen tunnetuin luomuksensa, mutta ase nimettiin aikalaisen (1904) Tanskan puolustusministeri Madsenin mukaan. Tämän ansiota oli uudentyyppisen aseen kehittelyn ja esituotanto-sarjojen valmistuksen rahoittaminen budjettivaroin.

Pitkään piippurekyyliin perustuva, kääntyvällä sululla (malli Peabody/ Martini-Henry/ Roper & Spencer) varustettu pikakivääri oli tuotannossa 1950-luvulle saakka. Lahti/Saloranta pk/ 26:n tuotanto oli Madseniin verrattuna lyhyt pyrähdys. Suosittuja olivat myös samaan mekanismiin perustuvat 20 mm konetykit. Suomen laivaston käytössä lienee Madsen-tykkejä yhä?!

Schouboen pyssyt ja puukeerna-kuulat, lisää >>

04.02.2000:

Ison Kapinan räjähdeluodit

Teksti ja piirrokset: P. T. Kekkonen

"Donnerwetter!", sanoi parooni von Richthofen

Vuoden 1917 elokuun 26. päivänä sai punaiseksi maalattua Fokker Trippeldecker -hävittäjälentokonetta lentänyt paroni Manfred von Richthofen, legendaarinen Punainen Parooni, 59:nnen todistetun ilmavoittonsa, ja saman tien miltei surmansa omien konekivääriensä luodeista.

Saksan lentovoimien hävittäjä-ässä purki tuntojaan samalla kun mekaanikko kaivoi Fokkerin konepellin alta, moottorin herkkien osien seasta, rautapellin ja lyijyn riekaleita: "Kun purjin kuularuiskujani viholliseen, huomasin propellin kohdalla tulen leiskahduksia, ja lohkeilipa propellistakin puunpalasia. Päähineessä ja suojalaseissa rapisi ja kilisi metallin sirusia. Näytti, että vain joka viides luoti lensi vastustajan koneeseen asti, eikä luvattua nopeata sytytys-efektiä näkynyt tai kuulunut. Keerna-luodit, joita oli kuularuiskujen nauhoissa joka viides, tekivät onneksi tehtävänsä. Kotiin lentäessä alkoi koneen moottori rykiä ja aivastaa. Puhkui aallopeista mustaa, öljyistä sauhua. Laskeutumaan jouduin pikemmin liitäen kuin propellin vedolla. DONNERWETTER, ne uudet surkeat F.B. -luodit ovat vikapäät tähän sattumukseen..!!"

Kuvassa Fokker Trippeldekker. Punaisella paronilla oli syytä kirota "maanantaina valmistettuja" BF-luoteja, mutta parannettu luotityyppi palveli sodan loppuun asti...   Lisää >>

Lisää: Ison Kapinan räjähdeluodit >>

03.02.1999: Uusi osa 2

Mestarien mietteitä tarkkuuspiippujen tuotannosta

Teksti ja piirrokset: P. T. Kekkonen

Artikkeli on julkaistu painettuna ASE & ERÄ-lehdessä 3/86. Lehdessä julkaistuna meni tietämys tavallaan hukkaan, koska "Oikeita Metsästäjiä" taitanee kiinnostaa enemmän se, "kuka myy SAKOa Sotkamossa" kuin tarkkojen luodikonpiippujen valmistusteknologia. "G.O.W:n" visitoreista ovat monet kiinnostuneita teknis-luonteisista aiheista, joten näitä helmiä en enää joudu kylvämään sikolättien kaukaloihin.  Lisää >>

Osa 2, Kuva A: Piippukankeen (K) porataan reikä ns. "kanuunaporalla" eli syväreikäporalla. Reiän ei tarvitse olla kanuuna-kaliberia: Tarkkuusporaamalla voi aikaansaada alkaen 2 mm:n reiänkin ja 4 - 6 mm:n reiän keskelliseksi jopa 6 metrin pituiseen kiviporan teräkankeen... Lisää >>

Lisää:   Osa 1 >>   Osa 2 >>

31.01.2000:

HAAG 1899 - Satavuotias kieltodirektiivi:
Haagin Sopimuksen taustat, ja kuinka se kierretään

Tämä P. T. Kekkosen odotettu suurtyö on lopultakin verkossa. Taaskaan asioita ei salailla - lukijalle käy selväksi, miten kansainvälisiä sopimuksia käytetään hyväksi sopimusosapuolten omien etujen ajamiseen. Tekniikkaa unohtamatta ja räväkästi kerrottuna.


Venäjän tsaari Nikolai II kutsui vuonna 1899 kaikkien itsenäisten kansakuntien täysivaltaiset edustajat koolle Hollantiin, Haagin kaupunkiin, aiemman Pietarin Julistuksen elähdyttämänä. Jalona aikomuksena oli kaikkien sotien kieltäminen, mutta "plörinäksi meni koko vot harashoo", kuten kupletissa lauletaan. Puolisen vuosisataa kului, ja niiden aikana käytiin kaksi maailmansotaakin, ennenkuin sotimiskielto viimein julistettiin kaikelle maailmalle Tikkurilan Demokraattisten Naisten yksimielisellä päätöksellä. Kokouksen päätteeksi laulettiin tietenkin "Internaali": Olisivathan huomispäivänä kansat jo veljet keskenään, kunhan maailman valtionpäämiehille saatettaisiin viesti aseet lopullisesti vaientavan käskyn olemassaolosta. Noudatettiinko arvovaltaisen yhdistyksen ankaraa ukaasia? Vastaus voidaan katsoa TV:n / kuulla radion uutislähetyksistä vähintään tunnin välein.  Lisää >>

Haag, osa 1 >>      Osa 2 >>     Osa 3 >>

26.10.1999

LUKEMATTOMAT KIRJAT:

Simo Häyhä, "Valkoinen kuolema"

Teksti: P. T. Kekkonen
Kuvat esiteltävästä kirjasta "Valkoinen kuolema", kirjoittaja Petri Sarjanen

Uuden juttusarjan johdannoksi:

Uuden sarjamme nimi voi kuulostaa äkiksestään harhaanjohtavalta ja jopa provokatooriselta, ikäänkuin uutuuskirjoja esiteltäisiin niitä lainkaan lukematta, sieltä-täältä ehkä hieman selaillen ja laatien pikainen arvostelu hätäisesti silmäiltyjen katkelmien perusteella. Tällainen voi olla jonkun päivälehden kiireisen ammattikriitikon helppo tapa hankkia leveää leipää ja makiata viinaa.

Tyylimme on toisenlainen: Arvosteltavat kirjat todellakin luetaan kannesta kanteen, eikä niiden esittely perustu milloinkaan vain yhden kriitikon henkilökohtaisiin näkemyksiin, vaan kuunnellaan muidenkin teokset läpilukeneiden asianharrastajien mielipiteet sekä havainnot. "De gustibus non est disputandum", sanoi joku muinainen latinalainen, eli: "Makuasioista älköön kiisteltäkö". Tämä viisaus pätee yhtä hyvin hernekeiton (sinapin kera vaiko "au naturel"), kuin myös kertomakirjallisuuden suhteen.

Otsikkokuva: Valkoinen kuolema. Tarkka-ampuja Simo Häyhä oli yksi niistä miehistä, jotka teoillaan loivat talvisodan hengen.

Lisää: Kirjaesittely "Valkoinen kuolema"  >>

14.10.1999:

"LAULU SUOMEN ON..."
...veisattu kaikkinaisella hartaudella jo viimeistä edelliseen värssyynsä.

Suomenkielinen versio australialaiseen International Collector -aikakauslehteen vuosia sitten kirjoitetusta artikkelista, joka sittemmin amerikanenglanniksi käännettynä ja itsenäisen Suomen sotahistorian sekä konepistoolien kehityshistorian tiivistelmällä täydennettynä herätti yleismaailmallisen huomion Internet-sivuillamme. Artikkelia on edelleen täydennelty suomalaisia lukijoita mahdollisesti kiinnostavilla yksityiskohdilla, joista muut tietolähteet ovat kohteliaasti tai häveliäästi vaienneet...  Osa 1 >>

Kirjoittaja muistaakseen varoitti ennakolta, että omakieliseen KP/-31:n tarinaan on luvassa eräitä PIKKU täydennystietoja, jotka KENTIES voivat kiinnostaa suomalaisia lukijoita, mutta jopa vihastuttaa oman Suuren Isänmaallisen Sotamme vastapuolien...  Osa 2 >>

"Umpiteräksestä työstetty"... Näillä sanoilla kuvaillaan alan kirjallisuudessa 1. sukupolven konepistoolien "primitiivistä ja sangen hintavaa" tuotantotapaa. Tosiasiallisesti aseet valmistettiin ainakin Bergmann MP 18-I:stä alkaen takomalla esimuotoilluista aihioista... Osa 3 >>

Konepistoolin luotettavan toiminnan takaavat, varsinaisen aseen konstruktion onnistuneisuuden ohella, kelvolliset lippaat ja tasalaatuiset patruunat. Nämä osatekijät ovat todellinen "pyhä kolminaisuus,"...   Osa 4 >>

Kaikkiaan kuuden erityyppisen lippaan ohella kehiteltiin Suomi-konepistooliin lukuisia piippu-/vaippayhdistelmiä erityisiin käyttötarpeisiin, tai tilaajien toivomuksien mukaisiksi. Pikakiinnittyvä, piipun paikalleen kammitsoiva vaippa oli vaihdettavissa muutamien sekuntien viiveellä toisentyyppiseksi, jättäen aseessa jo oleva piippu paikalleen, tai vaihtaen sekin tarpeen vaatiessa. Tässä suhteessa on KP/-31 poikkeuksellinen, ellei peräti ainutlaatuinen, lajissaan - meidänkin päivinämme... Osa 5 >>

Jotkut ameriikankielisen G.O.W:n sivuilla poikenneet surffarit ovat toivoneet artikkelin "TIKKAKOSKEN NIITTOKONES" julkaisemista myös suomenkielisenä versiona. Yleisön pyynnöstä, PTK on kirjoittanut uuden Suomi KP/-31 -tarinan suomen kielellä. Aikaisemmin julkaistu englanninkielinen versio on asiasisällöltään ja kuviltaan melkoisesti erilainen, kannattaa tutustua!

Teksti: P. T. Kekkonen ,  kuvitus: J. Hartikka
Latoja: Anonyymi yleis-asiantuntija. (Kiitelty päteväksi)
Oikolukijat: Vajavaltainen rupu-sakki. (Lukumääräkin tuntematon)

Lisää:   Suomi, osa 1 >>     Osa 2 >>     Osa 3 >>    Osa 4 >>   Osa 5  >>

27.09.1999:

Tosi pieni ja kevyt hirviase

Teksti ja kuvat: Adam Mykkänen
.
Uusi aselaki antaa enemmän mahdollisuuksia

Hirvenmetsästykseen käytettäviä aseita ja varusteita voidaan punnita monella mitalla. Puntarina voidaan käyttää tehoa, laatua, hintaa ja jopa imagon luomista. Hirvimiehen ja -naisen varusteita voidaan myös punnita sanan varsinaisessa merkityksessä. Vaaka voi jakaa aseet ja varusteet painaviin, tavanomaisiin tai kevyisiin kokonaisuuksiin. Kalastajat ovat jo omineet käyttöönsä niinsanotut ultra-light-varusteet. Mikseipä metsästäjäkin voisi hankkia varusteensa puntarin kautta tinkimättä kuitenkaan mistään oleellisesta seikasta käytännön metsästystä ajatellen.  Lisää >>

Kirjoittaja on kokenut metsästäjä ja hirven käyttäytymisen käytännöllinen tuntija joka säännöllisesti avustaa mm. kolarihirvien jäljittämisessä ja lopettamisessa. Yhtenä harvoista tainnutusaseen suomalaisista taitajista hän osallistuu myös riistan tutkimukseen ja seurantaan. Virkakunta pyytää hänet apuun myös ongelmahirvien ja muiden eläinten jahtiin - viimeisimpänä esimerkkinä lähiasukkaat pelästyttänyt Nakkilan karhu, joka lopulta kaatui kirjoittajan luoteihin. Tämän artikkelin aseen hän on suunnitellut koiramiehen metsästyskokemusten pohjalta. Tarina on aikaisemmin julkaistu Ase & Erä- ja Jahti -lehdissä.

Lisää: Hirviase... >>

1.9.1999:

Joseph Kennedy ja V3, Hitlerin raippa

Teksti: Gunwriters/ P. T. Kekkonen  ja  J. Hartikka
Valokuvat: J. Hartikka
Ilmapommituskuvat: Public Record Office

John Fizgerald Kennedy, sittemmin USA:n presidentti, oli Tyynen meren sotaveteraani. Hän lähes menetti henkensä kun hänen komentamansa moottoritorpeedovene törmäsi sotatoimen aikana pimeässä japanilaiseen hävittäjään. Kannatellen tuntikausia meressä itseään ja erästä miehistään hän kuitenkin onnistui täpärästi pelastumaan. John F. ei ollut ainoa toisen maailmansodan sankari suvussaan. Vähemmän tunnettu, mutta ei yhtään vähemmän merkittävä, on hänen vanhemman veljensä, Joseph Kennedyn tarina. Sankarivainaja Josephin kohtalo liittyi Hitlerin kostoasesarjan viimeiseksi jääneen, vähän tunnetun V3:n tuhoamiseen.

"Lentävä pommi" V1 ja ballistinen ohjus A4/ V2 ehdittiin saada käyttöön ennen sodan loppua, ja etenkin Lontoo oli niiden kohteena, karvain kokemuksin. Kolmas ase sarjassa ei tiettävästi ehtinyt aivan valmiiksi ennenkuin liittoutuneiden tiedustelu sai siitä vihiä ja se vaurioitettiin toimintakyvyttömäksi mittavilla ilmapommituksilla. Silloisten ja myöhempienkin asiantuntijoiden mukaan se olisi toimiessaan ollut tuhoisin Lontoota vastaan suunnattu kostoase... jatkuu >>

Kuva: "Hochdruckpumpe" (korkeapainepunppu) oli supertykin koodinimi saksalaisissa asiakirjoissa, mutta sitä nimitettiin myös "Tuhatjalkaiseksi" ja "Ahkera-Liisaksi". Kummankin nimen ymmärtää tämän Hillerslebenissä sijainneen tykin koekappaleen valokuvan perusteella: Putken molemmin puolin sivulle törröttävät ruutikammiot ladattiin ja nallitettiin käsin, jokainen erikseen. Tarkasti ajoitettu liukuva sytytys tapahtui sähköisesti.

Lisää:   Joseph Kennedy ja V3  >>

15.6.1999

KONEPISTOOLIEN ESI-ÄITI:

"BERGMANN-MUSKETTI" MP 1918 JA SEN EDELLEENKEHITELMÄT

Teksti: ROBERT KENNETH WILSON (1930 - 32) & P. T. Kekkonen (1995).
Piirrokset: P. T. Kekkonen, valokuvat ja reprokuvat: J. Hartikka.

BERGMANN MP 18-I on ensimmäisen sukupolven konepistoolien esikuva. 2 - 3 vuotta sitä aiempi italialainen pistoolinpatruunoita ampuva kaksoisase oli todellinen "ali-konekivääri" (engl. SUBMACHINE GUN). Olkaan nojaavalla perällä, sekä usein ylipitkällä piipulla ja yleensä myös yli-tilavalla lippaalla varustetut, sarjatulta ampuvat pistoolit voitaneen nimetä "pikapistooleiksi" (englanniksi: MACHINE PISTOLS). Nimitys "BERGMANN MUSQUETE" on mystinen ! Missään muunkielisessä käytettävänä olevassa painetussa lähteessä se ei esiinny. Termiä "MUSKETTI" viljelee R.K. WILSONin lisäksi vain IAN V. HOGG, mutta saksankieliset lähteet eivät mainitse sitä edes aseen suunnittelun aikaisena peitenimenä, joita olivat m.m. "TANKKI" tai "AUTOMAATTINEN PISTOOLI, KALIBERI .30 M 1918" (= PEDERSENin Laite), sekä seuraavan suursodan aikaan ".45 KALIBERIN VALOPISTOOLI" (= sissipistooli "LIBERATOR"). Sana "musquete" ei ole saksaa, tai muutakaan kieltä. Merkitys on kuitenkin kaikkien ymmärrettävissä...  osa 1 >>

"GENEETTINEN PERIMÄ" VAIKUTTAA YHÄ ! "Alkukantainen" MP 18-I muuttui edistyksellisiä sotilashenkilöitä kiinnostavaksi erikoistyökaluksi, kun se varustettiin kelvollisella tankolippaalla. BERGMANNin "geenistön" tunnusmerkeistä näkyvin on lippaan vaakasuora sijainti vasemmalla sivulla. Vain yhdessä erikoisversiossa lipas ulkoni oikealle. Sivukiinnitystä moititaan epämukavaksi mm. AIMO J. LAHDEN muistelmissa, mutta se on johdonmukaisin sijoitustapa, ellei rumpulippaan helppoa kiinnitys-optiota kaivata... osa 2 >>

Otsikkokuva: Kaksi Bergmannia keossa, edessään Sten ja takanaan MP40 "Schmeisser". Millähän tavalla kyseisten konepistoolien kehitys mahtaa liittyä toisiinsa? Kekoa vahtii Fräulein Messerschmitt.

Lisää:   Bergmann, osa 1 >>     Osa 2 >> 

03.05.1999:

RK-patruuna vuosimallia 2030

- Ensi vuosituhannen rynnäkkökivääripatruunako? No se on varmaan tämä hylsytön 4,7-millinen  Heckler&Koch Gewehr-11:n pati.
- Jos katsellaan vielä siitäkin eteenpäin, niin millaista luulisit tulevan seuraavaksi?
- Ei sitä voi kukaan tietää.
- Ei, mutta sitä voi kyllä jo ennustaa nykytekniikan pohjalta. Uskoisitko, jos väittäisin, että noin vuonna 2030 RK-patruuna on todennäköisesti suorahylsyinen, sen lähtönopeus on 1500 - 2000 m/s, luoti kaliiperiltaan 4...5 mm ja aseen piippu 9...10 mm. Itse ase voi ampua sekä nopeita n. 5 mm luoteja, että hitaita n. 9 mm luoteja - piippua vaihtamatta! Lisäksi se on yksinkertaisempi ja paljon halvempi kuin nykyinen rynnäri.

- Nyt kyllä puhut ristiin rastiin! Vielä sen kaksinkertaisen nopeuden verrattuna .223 Natoon ja 5.45 Rusikkaan uskoisi, mutta se viisimillinen luoti ysimillisestä piipusta menee jo reilusti ohi! Ja miksi käyttää hylsyä, jos ilmankin selviää?

Teksti ja kuvat:  Juha Hartikka

Katso myös linkki: "Patruuna 2030" -tarina Brasilialaisessa Firepower -lehdessä: Munição para 2030.

Lisää:   RK-patruuna M/2030 >>

16.3. - 25.4.1999:

PAKINAA   LÄHIPATRUUNOISTA, osat 1-3

"Sotatoimi Barbarossa yllätti Neuvosto-Venäjän johtajat ja kansan housut kintuissa, vaikka generalissimus Josif V. Stalin kerskailikin olevansa "ainoa liittoutuneiden sodanjohtaja, joka on lukenut Adolf Hitlerin teoksen MEIN KAMPF". Kirjassa enteiltiin Saksan elintilan laajennushankkeita idässä, eikä lännessä. Panssarikiilat työntyivät, ennen syyskelirikon ennenaikaista alkua vuonna 1941, kauas itään. Suuret ihmisjoukot jäivät miehitysvallan alaisiksi, ja havaitessaan miehittäjät valloittajiksi, astuivat ainakin uhanalaisimmiksi itsensä tuntevat Stalinin alamaiset taiston tielle."

"Alkuaan italiankielinen sana "partizan" tarkoittaa puolueenjäsentä, mutta neuvosto-partisaanien joukkoon pääsi toki ilman punakantista NKP (b):n jäsenkirjaakin. Nuorisojärjestö Komsomolin jäsenyys ilmaisi partisaanijoukkoihin pyrkivän pojan tai tytön olevan uskollisen Stalinille, Puolueelle, ja Kaikkien Työtätekevien Suurelle Yhteiselle Isänmaalle. Komsomol, kuten NKP (b) yleensä, oli juuri puhdistettu hiemankin epäluotettavista aineksista."

Tämä ensi kertaa julkaistava juttu on perusteellista P. T. Kekkonen -laatua. Mukana on paljon kirjoittajan viimeisimpiä vähän tunnettuja löytöjä historiasta, mm:  Miten Eugen Schauman latasi patruunoita ... Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin teettämät lataukset ... suojeluskuntain kissanaivastukset ... 'kukushkat' väijymässä puiden oksilla ... mitä olivat partisaanipatruunat ja 'ohotnikit' ... ?

Kuva: Eugen Schauman

Lisää:   Osa 1/3    Osa 2/3     Osa 3/3

10.3.1999:

Sotka-tankki kulkee taas!

"Yksi jatkosodan neuvostopanssari vyöryi lopulta alkuperäisen tavoitteensa mukaisesti Joensuun kaupungin keskustaan - tosin aika erikoisella tavalla, ja vasta vuonna 1994. Tästä Sotka-panssarista pääsimme myös ottamaan savut. Kirjaimellisesti."

Valokuva: Ajaja työntää oikealla puolellaan olevaa käsikaasuvivun pyöreää nuppia hieman eteenpäin. Sitten vedetään vielä henkäys varailmaa keuhkoihin, ajatellaan menneitä onnistumisia, ja puristetaan rohkeasti starttipainiketta seinällä. Aika hidastuu, tuntuu pysähtyvän. Sitten jokin herää. Se ilmoittaa olemassaolostaan jostain hyvin syvältä kuuluvalla sielukkaalla äänellä: kloonk, klonk, klonk klonk-klonk klonk puf KLONK klonk-puf klonk-puf-KLONK-KLONK-KLONK....

"Hei, me jyrätään: Sotka-tankki kulkee taas" on aikaisemmin julkaistu Ase & Erä -lehdessä.

Teksti ja kuvat: J. Hartikka

Lisää:   Osa 1/2    Osa 2/2

Pakinat:

GOW -pakina 28.9.2000:

Kalkkivaarin kähinät sananvapautta vastaan

Johdannoksi: Kiivas väittely sananvapauden rajoitustarpeista ei ole mitään uutta auringon alla. Tässä ja nyt vaaditaan Internet-viestintää ruotuun ja "rähmä-linjalle". Vuonna 1984 olivat puheenaiheena asealan lehdet ja kirjat, joissa olisivat saaneet painetussa sanassakin (pääkirjoitustasolla!) julkaistujen kannanottojen mukaan mukaan tuoda julki ajatuksiaan "vain herrasmiehet". Lukuisilta eri tahoilta tiedusteltiin, missä kulkee herrasmiehen ja rahvaanmiehen välinen raja? Kuinka suuret kuukausi- tai vuositulot on ansaittava, päästäkseen herrasväen etuoikeutettuun kastiin? Vastaus on saamatta vieläkin.

Tokihan myös ajan ilmiöitä tiiviisti seuraava kalkkivaari Tiitus Joakhim Nyppylä kastoi lusikkansa kattilan laitojen yli uhkaavasti kuohuvaan soppaan. Mielipiteensä ylöskirjoitti vaari helmikuussa 1984, toipuessaan 85-vuotissynttäreidensä jälkeisestä "masennustilasta", ja ne on julkaistu ASE & ERÄ-lehdessä no. 3/-84 sivuilla 37 - 38. Metsästyslainsäädännön uudistusten välttämättömyys oli todettu jo ainakin Suomen Metsästäjäliiton päämajassa, ja sehän vaaria tietenkin potutti: Hänen elämäntyönsä tulokset olivat valumassa hiekkaan. Luovutamme nyt puheenvuoron T.J. Nyppylälle.

Kalkkis sananwapautta wastaan, lisää >>

14.5.1999:

KALKKIVAARI KÄHISEE JÄLLEEN!

YLI-OPPINUT KNULLBERG SUOMEA VAPAUTTAMASSA

Muistiin sanellut itse Tiitus J. Nyppylä

Poikkesipa taannoin pitkäaikainen ja -ikäinen ystävämme, kalkkivaari TIITUS.J. NYPPYLÄ, "GUNWRITERS in Finnish:in" toimitus-kartanolla. Seljässään, tutussa tuohikontissa, kantoi hän peljättävää asettaan, vinssipumppuhaulikkoa. Tahtoi tykö-puhutella oikolukuosaston koko rupu-sakin, arvellen pystyvänsä pyyhkimään sen muonavahvuudesta parilla vinssikammen pyöräytyksellä. Nurku-mielen syytä kysyessämme ilmoitti vaari, että uutista hänen syntymäpäivästään oli taitamattomasti peukaloitu: Vaarihan syntyi juuri sillä kellonlyömällä, jolloin tsaari NIKOLAI VIIMEINEN alakirjoitti Helmikuun Manifestin, mistä ikimuistoisesta tapauksesta on vierinyt vuosia SATA ja risat. Ei siis vielä 105..! Oitis riensimme oikolukuosastolle, varoittamaan sen henkilökuntaa uhkaavasta vaarasta, eli vaarista, kehoittaaksemme joutuin keksimään selitys, sekä lipevä anteeksipyyntö, koskien viiden vuoden erhettä uutisen julkipanossa. Muutoin Piru nokkii omansa..!

Fotograafi: Ylioppilas T.J.Knullberg valepuvussaan Helsingissä. Aluksi oli naamiointi pettämätön: Puna-matruusien säädyttömien ehdotusten torjuminen alkoi käydä työstä. Yllättäen alkanut parrankasvu aiheutti ihailijakunnan vaihtumisen. "Helsingistä oli pakko lähteä niitä pederasteja pakoon rauhallisemmalle rintamalle," muistelee kalkkivaari.

(Oikolukuosasto ei ole tänään töissä, soitti lukeneensa almanakkaa väärin. Latojan huomautus).

Lisää: Kalkkivaari Suomea vapauttamassa  >>

24.3.1999:

KALKKIVAARI - SATA VUOTTA (JA RISAT) !

Muistelukset itse ylöskirjoittanut: Tiitus J. Nyppylä

Kalkkivaari TIITUS JOAKIM ("JEHKIMÄ") NYPPYLÄ on lähestymässä miehisen miehen ikää, joka ainakin Tippavaaran vanhan isännän aritmetiikan mukaan on sataviisi vuotta ja risat. Riehakkaat synttärit juhlittiin helmikuun 15. päivänä 1999. Kun kello tuli pykälään, 13:35 Pietarin aikaa, kohotettiin pontikkoviina-maljat, tyhjennettiin ne Pohjanmaan kautta, ja laulettiin Lwoffin Keisarihymni:"Siunattu olkohon/ turvamme tuoja/ mahtava, mahtava Ruhtinas..!" Kieliset kutsuvieraat tietenkin sanoin:"Bosje, Tsarja hranii".


(Älklää lukeko tätä! - Oikolkuosatson huomatus)

Lisää: Kalkkivaari 105+ vuotta  >>

Gunwritersin osittainenkin luvaton kopioiminen, tallentaminen, tulostaminen, väärentäminen tai levittäminen on kielletty. Mikäli tällaisia tekijänoikeusrikkomustapauksia ilmenee, kirjoittajat pidättävät itselleen oikeuden laskuttaa tekoon syyllistyneiltä tekijänoikeuskorvauksia 150 000 mk saakka. - GOW:n toimitus.


 << Etusivulle  << guns.connect.fi  Linkkisivulle >>   Gunwriters in English >>   
Gunwriters on the Web suomenkielisenä, sivu 2: http://guns.connect.fi/gow/gunwsuom2.html