Linkkisivu      Gunwritersin etusivu

27.09.1999

Tosi pieni ja kevyt hirviase

Teksti ja kuvat: Adam Mykkänen

Uusi aselaki antaa enemmän mahdollisuuksia

Hirvenmetsästykseen käytettäviä aseita ja varusteita voidaan punnita monella mitalla. Puntarina voidaan käyttää tehoa, laatua, hintaa ja jopa imagon luomista. Hirvimiehen ja -naisen varusteita voidaan myös punnita sanan varsinaisessa merkityksessä. Vaaka voi jakaa aseet ja varusteet painaviin, tavanomaisiin tai kevyisiin kokonaisuuksiin. Kalastajat ovat jo omineet käyttöönsä niinsanotut ultra-light-varusteet. Mikseipä metsästäjäkin voisi hankkia varusteensa puntarin kautta tinkimättä kuitenkaan mistään oleellisesta seikasta käytännön metsästystä ajatellen.

Kirjoittaja on ollut mukana monenlaisissa customaseprojekteissa, joissa on lähdetty ennakkoluulottomasti hakemaan jotain tiettyä käytännön metsästystä helpottavaa ominaisuutta Ainakin osa lukijoista muistanee Pullpup-pumppu-Petra-aseen, josta oli kirjoitus ASE & ERÄ:n numerossa 3/1992.

Allekirjoittaneen mitoille tehty versio sai kaikki asetta kokeilleet moittimaan sitä raskaaksi. Itse en valitettavasti ymmärtänyt, mitä eroa on raskaana ja kevyellä. Vai olisiko vika siinä, että nuorempana nostin jalkakyykystä 280 kiloa? Kun lopulta laskin aseen vaa'alle, näytti se 7450 gramman lukemaa. Ehkäpä se on painava. Myöhemmin toimitin saman Jalo-Petran laihdutuskuurille ja paino putosi 5050 grammaan. Kolmanneksen (2400 g) painonpudotus on kyllä monen kevyen luodikon paino sinällään. Toinen Petraversio painaa edelleenkin yli kuusi kiloa.

Päätin silloin, että joskus vielä hankin kevyen aseen tinkimättä kuitenkaan hirvelle hyvin soveltuvasta kaliiperista, joka on mielestäni yli yhdeksän millimetriä. Ajatus kypsyi aikansa ja oli lopulta valmis: kertalaukausase, yksinkertainen, lyhyt, kevyt, isoreikäinen ja rekyyli jarrutetaan äänenvaimentimella. Siinäpä niitä on hirvikoiran perässä kulkevalle metsästäjälle mukavia ominaisuuksia.

Kun uusi ampuma-aselaki vihdoinkin hyväksyttiin eduskunnassa, kiinnitin huomioni lain kuudenteen pykälään: Ampuma-aseiden tyypit. Pykälässä on tarkasti määritelty, millaisia aseita ovat haulikot, kiväärit, pistoolit jne.


Kevyt hirviase -projekti

Pykälän kohta 12 tarkoittaa "muulla ampuma-aseella" asetta, joka rakenteeltaan, mitoiltaan tai muilta ominaisuuksiltaan poikkeaa tässä pykälässä määritellyistä ampuma-aseista. Tämä 12. momentti antaa mahdollisuuden hankkia metsästysaseen, joka ei ole kivääri eikä pistooli, vaan on kooltaan siltä väliltä. Jos muu ase ja sen patruuna täyttävät metsästyslain mukaiset määritelmät hirvenmetsästyksen osalta, on se laillinen hirviase, sehän ei ole varsinaisessa metsästyksessä kielletty käsiase eli pistooli.

Riihimäen erämessuilla 1998 projekti 'kevyt hirviase' pyörähti käyntiin, kun saimme hankituksi tamperelaiselta Hjorth Urheilutukulta yksipiippuisen venäläisen magnum-Baikalin ja tulevaa tarvetta varten japanilaisen Tascon WA 1-3,5 variaabeli-tähtäimen. Baikal IJ-18 magnum on koestettu 2600 kiloon ja halpana ja yksinkertaisena aseena se on sovelias projektin perustaksi. Vain 300-grammainen Tasco on perusvahva tähtäin ilman mitään kruusailuja ja sopii mainiosti tämän aseen käyttötarkoitukseen.

Kalut kiikutettiin Vammalaan aseseppä Jyri Jaloselle, jonka varastosta löytyi sopiva piippuaihio sekä painoltaan että kaliiperiltaan. Aikanaan Valmetin Tourulan asetehtaan suunnitelmiin kuului valmistaa noin tuhat Valmet 412 -kaksoisluodikon piippuparia Amerikoihin kaliiperissa .375 M-S eli 9,5x57 millimetriä. Piippuja ehdittiinkin tehdä vino pino ja pesittää ne tälle patruunalle. Eikä sitten muuta.


.375 Tyrvää

Kun Tourulan asepuoli loppui, ostivat muutamat Tampereen seudun asesepät piiput pois kuljeksimasta. Tämän kaliiperin patruunoita on kyllä esimerkiksi Hjorthilla, mutta kun niiden iskuenergia ei aivan riitä hirven metsästäjälle, jäi se mahdollisuus pois suunnitelmasta. Jyri Jalonen on kuitenkin risteyttänyt .375:sta oman versionsa, jota voitaisiin nimittää .375 JJ:ksi tai .375 Tyrvääksi (amerikankielellä Tyrvaeae, heh heh), tai millikaliiperina 9,5x52R. Hylsy on tuttuakin tutumpi ja vahva suomalaisen sotapyssyn hylsy pullautettuna ysivitoseksi. Siinä leikissä häviää yksi milli hylsyn pituudesta, mutta lieneekö tuo isompikaan haitta.

Tästä villikissapatruunasta on saatavissa lähes 4000 joulen energiat piipun suulta 17,5 -grammaisella luodilla, ja laillisen hirviluodin mittauskohdasta 100 metristä ytyä löytyy vielä 3300 joulea, kun 2000 J olisi lain mukaan riittävä iskuenergia. Tässä erikoisaseessa tyydytään kuitenkin vähän pienempiin nopeuksiin, sillä piipulla on pituutta vain 410 millimetriä. Näin lyhyestä piipusta on turhaa kurittaa ulos viimeisiä tehoja, sillä sitä löytyy vain painetta nostamalla. Aseen patruunapesä on kyllä peräti kahdeksan millin paksuinen, mutta saranatappi rasittuisi liikaa ajan kanssa.


Äänenvaimennin on ratkaiseva komponentti

Tämän aseen painotavoite asetettiin alle kolmeen kiloon metsästyskunnossa. Tavoitteeseen ei haluttu pyrkiä viimeisen päälle viilaamalla, vaan huolellisesti valitulla rakenteilla. Muun muassa aseen perä voi olla vaihtoehtoisesti kevyt taittuva alumiinirakenne, joka on myös merkitty kiintoluvan lisätietoihin. Tavoite ylittyi muutamalla grammalla, kun peränä toimi Baikalin alkuperäinen puutukki. Tukin sidospultin vaihtamisella ja puuaineksen porauksella päästiin kuitenkin tavoitteeseen. Vaaka kertoo grammoja olevan 2980 kappaletta ja se on aika vähän se, nimittäin tähän määrään lasketaan myös joensuulaisen BR-tuotteen Reflex -äänenvaimennin.

Ammuin kaksi laukausta tällä Hirvi 001 :ksi ristityllä aseella ilman vaimenninta. Kokemus on mitä vastenmielisin kaikkien aistien välittämänä. Ääntä lähtee kuin kenttätykistä, potkua piisaa kuin villihevosesta ja 'valkiata' sylkee kuin liekinheittimestä. BR:n vaimennin muuttaa aseen aivan toiseksi. Oikeastaan äänenvaimentimesta pitäisi ruveta käyttämään paremmin sille sopivaa nimeä yleisvaimennin. Rekyyli ja erityisesti sen terävin piikki häviää lieväksi tönäisyksi. Aseella voi ampua kuka tahansa yli 10-vuotias saamatta rekyylikammoa. Suuliekki häviää käytännössä kokonaan eikä näin sokaise ampujaa pimeässä. Ääni vaimenee matalaksi mossaukseksi, jonka voimakkuus jää kipukynnyksen alapuolelle. Ainoastaan luodin lentoääni aiheuttaa terävämmän sivalluksen kuuloluille.


Vaimennin estäisi koirien kuuroutumisen

Omistamieni hirvikoirien edestä on kaadettu yli 500 hirveä. Lähes kaikki on ammuttu alle 30 metrin etäisyydeltä. Kaikki kahdeksan koiraa ovat olleet onnekkaita ja eläneet vanhuuteen asti. Kaikki ovat menettäneet kuulonsa lähes täydellisesti.

Eläinsuojelulaissa kielletään aiheuttamasta kotieläimelle tarpeetonta kipua, joten kipukynnyksen ylittävä laukausääni voitaisiin tulkita tiukasti ottaen lainvastaiseksi. Joka tapauksessa olisi aika unohtaa äänenvaimennin salametsästäjän vekottimena ja ryhtyä hyödyntämään sitä metsästyskäytössä.

Reflex -vaimennin on kokonaispituudeltaan 313 millimetriä, mutta aseen pituutta se lisää vain 73 milliä. Halkaisijaltaan 50 millin putki häämöttää kiikarissa, mutta ei haittaa tähtäämistä. Vaimennin kiristyy piippuun kierteillä niin, että se tavallaan vetää piippua ja sillä seikalla on havaittu olevan käyntiä parantava vaikutus.

Kun tämän aseen piippu on 410 milliä pitkä ja vaimentimen kanssakin mittaa löytyy vain 483 milliä, joudutaan vaimentimen putkea käyttämään etukädensijana. Siksipä se on nukattu mustalla parin millin mittaisella muovinukalla seitsemän sentin kärkiosaa lukuunottamatta, sillä se kuumenee useista peräkkäisistä laukauksista liikaa. Lisäksi kärkiosaan on asetettu kiinnikerengas aseen hihnan kiinnittämistä varten. Nukkauksen on suorittanut aikaisemminkin kirjoittajan aseen osia hyvällä tuloksella nukannut joensuulainen Rauno Järveläinen.


Käynti kohtalainen

Hirvi 001-aseen kokonaispituus on vaimentimen kanssa 910 milliä, mutta kun aseen lainmukainen pituus määritellään ilman lisälaitteita, ratkaiseva pituus onkin 830 millimetriä, jolloin se ei täytä kiväärin mittoja kuin piipun pituuden osalta. Jos se varustettaisiin taittuvalla kevytperällä, kokonaispituus lyhenisi noin 550 millimetriin. Kun painotavoitteeseen päästiin puuperälläkin, ei ainakaan toistaiseksi ole suunnitelmissa hankkia kevytperää.

Osumakuviokuva: Kierteillä kiinnitettynä vaimennin pyrkii vetämään piippua pitemmäksi ja näin poistaa kiusallisia värähtelyjä. Itse epäilin koko asian merkitystä, kunnes tarkkuutin tämän kevytaseen 150:lle metrille. Viiden laukauksen kasa sopi 28 mm:n alalle! On selvää, että tässä tapauksessa kaikki muutkin hyvään käyntiin vaikuttavat osatekijät osuivat "moukan tuurilla" kohdalleen, mutta rinnalle saa tuoda monta tavanomaista pyssyä asemiin, ennenkuin pienempi kasa löytyy.

Hirvi-aseeseen ei saa patruunoita valmiina. Siispä teimme ne itse. Aseella ammuttiin 9,5-milliseksi satakunta uutta 7,62x53R:ää mannaryynillä ja pistooliruudilla ladattuna. Luotien valinnassa tuli huomioida aseen suhteellisen hidas nopeus. Sellainen luoti, joka toimii hyvin .375 H&H magnumissa, ei välttämättä aukea ollenkaan 9,5x52R:n nopeuksissa. Valitsimme raskaammaksi luodiksi lohtajalaisen Gun Trade Erkkilän maahantuoman 17, 5-grammaisen Hornady Round Nose -luodin. Kevyempi vaihtoehto löydettiin myöskin amerikkalaisesta 15,2 gramman Speer Semi-Spitzeristä. Speerit löytyivät tamperelaisen A-Tarvikkeen monipuolisesta varastosta. Molemmat luodit ovat tyypiltään perinteisiä lyijyvaippaluoteja ja rakenteesta päätellen toimivat alle 700 metrin sekuntinopeuksissa.

Huolellisten kokeilujen jälkeen päädyttiin seuraaviin lähtönopeuksiin. Hornady RN: nopeus V5m 664 m/sek, energia 3858 J, energia V100m 3236 J. Speer S-S: nopeus V5m 703 m/sek, energia 3735 J, energia V100m 2864 J.


Vaimennin tulee puhdistaa huolella

Hyvin liotettuun märkään puhelinluettelonippuun Hornady upposi 39 senttiä ja Speer 37 senttiä. Luotien laajeneminen kasvoi Hornadylla 171 prosenttiin ja jäämäpainoa löytyi 81 prosenttia. Speer laajeni 162 prosenttia ja jäämäpaino oli hyvä 89 prosenttia. Käytetyt luodit ovat toimivuudeltaan keskitason yläpuolella, ei siis mitään huippuja, mutta tässä 9,5 millin kokoluokassa nämä tulokset kertovat, että osumat ovat hirven kuolemaksi.

Tämäntyyppisen aseen huolto on aitovenäläiseen tapaan melko huoletonta. En kylläkään henno jättää tämän aseen hoitoa yhtä vähälle kuin 60-luvulla ostamani Tozin kohdalla. Kokeilumielessä sen piippua ei ole koskaan puhdistettu. Silti käynti pysynyt hyvänä vielä tuhansienkin laukauksien jälkeen.

Äänenvaimentajalla varustetussa aseessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ammunnan jälkeen piipun ja vaimentajan sisään jäävän piipun ulkoisen osan suojaamiseen. Vaimentajaan jää syövyttäviä ruutikaasuja, jotka ruostuttavat piipun nopeasti vistoon kuntoon. Vaimentaja on ainakin metsästyskauden jälkeen kuivatettava ja tuuletettava huolella ennen öljyämistä.

Syksyn 1999 alussa tätä lukiessanne Hirvi 001 -aseella on kaadettu seitsemän hirveä. Metsän Jumalat ovat jo johdatelleet pyytäjän eteen saalista ja noutaja on tullut hirvelle hiljaa ja kevyesti.

***********

Perusase: Baikal IJ 18, Hjorth Urheilutukku, Kohmankaari 7, 33310 Tampere, puh. 03-234 4300.
Tähtäin: Tasco WA 1-3,5, Hjorth kuten edellä.
Vaimennin: Reflex, BR-Tuote ky, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu, puh. 013-896 862.
Nukkaus: Rauno Järveläinen, 80100 Joensuu, puh. 0400-911423.
Luodit: Hornady RN, Gun Trade Erkkilä, PL 32,68231 Lohtaja, puh. 06-877 520.
Luodit: Speer S-S, A-Tarvike, 33300 Tampere, puh. 03-346 1550, 0500-631 663.

Linkkisivu      Gunwritersin etusivu      

Gunwriters on the Web  Kevyt hirviase: http://guns.connect.fi/gow/hirviase.html