Teksti ja kuvat: MPP

TTA – Taajamatarkka-ammunta

Asutuskeskuksissa toiminta poikkeaa useilta osin perus-TA toiminnasta, mutta perusidea on sama; saada aikaan kustannustehokkaasti haittaa viholliselle. Etelä-Suomen kaltaisilla alueilla sotiminen tapahtuu suurimmaksi osaksi asutuskeskuksissa, joten toimintaa sodan varalle tulisi harjoitella riittävästi kaupunkiolosuhteissa. Tämä pätee jokaiseen aselajiin, ei pelkästään tarkka-ammuntaan.

Koska Puolustusvoimat ei opeta paljoakaan TTA:a, "nykyajan Suojeluskunnat" eli reserviläisjärjestöt ovat järjestäneet tarvittavaa vapaaehtoiskoulutusta. Tästä onnistuneena esimerkkinä Santahaminassa järjestetty taajamatarkka-ammuntakurssi, josta tämä artikkeli kertoo. Kurssin tarkoituksena ei niinkään ollut harjoitella itse ampumista, vaan nimenomaan taajamataistelun taktiikkaa. Ampumataidon opetteluun löytyy ratoja, mutta taktiikan oppiminen on itseasiassa vaikeampaa, eikä sitä opeteta juurikaan PV:n ulkopuolella. Jotakin kurssin harvinaisuudesta kertoo se, että osallistujia tuli jopa Pohjanmaalta saakka.

Teoriaa...

Kurssiin sisältyi kaksi teoriailtaa, joissa käsiteltiin TTA:n perusasioita, kuten tuliaseman valintaa, maalihiearkkiaa ja naamioitumista. Merkittävä poikkeus tyypillisiin kursseihin oli "sodan lakien" käsittely. Kyseessä on siis Haagin julistusten ja Geneven sopimuksen vaikutuksista (lähinnä rajoituksista) sotatoimiin. Tarkka-ampujan kannalta huomattavaa on, että sodankäynti on teoriassa tarkoin säänneltyä, mutta käytäntö on käytäntöä. Kuitenkin em. julistukset ja sopimukset ovat muodollisesti voimassa Suomessa sota-aikanakin ja voittaja sanelee sotarikokset sekä tuomioistuimetkin (Nürnberg ja Haag esimerkkinä voittajien "ad hoc -sotarikostuomioistuimista) niiden "selvittelyyn". Joten TA:n on syytä tuntea myös sodanlait...

Seuraavassa keskityn kolmipäiväisen kurssin kiinnostavimpiin pääkohtiin.

Tulitukiase = pistooli ?

Lauantaiaamuna oli vuorossa taktinen pistooliammunta, jossa harjoiteltiin käytännöllistä (=nyky-Suomessa eräiden henkilöiden mukaan epäkorrektia...) pistooliammuntaa. Maalitaulut olivat luonnollisesti "anatomisesti korrekteja", tällä kertaa ns. SPOL-tauluja. Ampumaetäisyytenä oli realistinen kolme metriä ja maalitauluun ammuttiin ainoastaan pääosumia, sillä jos vastustajalla on luotiliivit päällä, ei (yleensä) pistoolin luoti läpäise niitä. Lisäksi pääosuman etuna on heti laumauttava vaikutus.

Harjoitukset ammuttiin todellisuutta vastaavista asennoista ilman practical-ammunnalle tyypillistä varusteiden virittelyä. Mahdolliset puutteet varusteissa tuli huomattua hetkessä. Tavanomainen "practical-kotelo" olisi ollut kaikista epäkäytännöllisin ko. tilanteisiin, mutta onneksi kenelläkään ei ollut moisia viritelmiä. Esimerkiksi eräässä harjotuksessa kääntyvien maalitaulujen (2 kpl ampujaa kohden) "pään" eteen laittettiin ilmapallot, jotka ammuttiin taulujen kääntyessä näkyviin puhki. Lopuksi vielä polviasennosta "varmistuslaukaukset" päähin.

Koska noin 99,99 prosenttia pistoolin itsepuolustuskäytöstä niin sodan kuin rauhan aikana on aseen kantamista, on hyvä kotelo tarpeen. Venäläisten erikoiskoisjoukkojen (tarkka-ampujille suunniteltu) kotelo havaittiin erittäin sopivaksi myös suomalaisille tarkka-ampujille. Se suojaa asetta, nopea vetäminen onistuu tarvittaessa, mutta ennen kaikkea kotelo on hiljainen; asetta vedettäessä ei ole naksuvia neppareita. Koteloa myy JP Laine (puh. 040 556 3921) ja sitä on saatavissa myös maaston värisenä.

Kotelon vaihtoehtoisia kiinnitystapoja on useita tavanomaista taisteluvarustusta käytettäessä, tässä tetsareihin kiinnitettynä.

Käytännöllistä makuuammuntaa...

"Työ on tehty..."

Huomautettakoon tässä välissä, että RK:n sijasta monilla oli karbiini "tulituliaseena". Silti myös pistooli on suositeltava, koska se on aina mukana (mikäs olikaan tulitaistelun sääntö numero 1 ? "Have a gun" eli "ole aseistettu") toisin kuin pitkä ase. Jos pääaseena on TA-kivääri, niin ainoastaan pistooli soveltuu vara-aseeksi, jos on tarkoitus liikkua jalkaisin. Sitäpaitsi RK patruunoineen tuo lisäpainoa vähintään 4 kg, helposti enemmänkin. Ne neljä kiloa voi käyttää hyödyllisemminkin, esim. TA-kiväärin ja pistoolin patruunoihin...

"Itseladattava kertatulikonepistooli" eli UZI 9X19 mm BR-Tuotteen vaimentimella.

Tulitukiaseen käyttö on lähinnä taisteluammunta lyhyehköiltä etäisyyksiltä, jolloin ammunnan nopeus tulee tärkeäksi tekijäksi. Tästä johtuen ampuma-asennotkaan eivät ole perinteisiä, vaan nimenomaan taisteluun kehitettyjä. AKE-asento, eli "symmetrinen" ampuma-asento asutuskeskustaisteluun, on järkevin todellisessa lähitaistelussa. Lisätietoja ko. asennosta löytyy mm. Googlelta hakemalla.

AKE-asento soveltuu myös puolisotilaalliseen toimintaan, esimerkiksi poliisit käyttävät ko. asentoa H&K MP5-karbiineilla ampuessaan. Kyseessä ei siis ole mikään urheilu- tai tarkkuusammunta-asento vaan stressitilanteessa käytännössä toimivaksi havaittu asento. "Disipliinilajeihin" se ei sovellu ollenkaan, vaan ainoastaan taisteluammuntaan, jossa maalit ovat suhteellisen lähellä (alle 50 m) ja tavoitteena on ampua mahdollisimman nopeasti "riittäviä" osumia.

Pikatuliasemassa. Naamiointi tosin puuttuu lähes kokonaan, varsinkin kirkas ase näkyy pitkälle.

TTA:n todellisuus: työtä ja odotusta

Viimeisen yön aikana oli realistista toimintaa nk. Helsinki-simulaattorissa, joka on oikeastaan rakennus, jossa harjoitellaan taajamataistelua. Tuliasemien rakentaminen samoin kuin alueen vartiointi ovat aikaa vievää ja työlästä puuhaa, joka tositilanteessa olisi kuitenkin välttämätöstä, jos itse haluaa pysyä hengissä...

Loppujen lopuksi tarkka-ammuntatoiminta onkin suureksi osaksi odottelua ja muuta kuin itse ampumista. Ampuminen on kuitenkin tärkein vaihe, sillä luonnollisesti se ratkaisee tehtävän onnistumisen. Kurssi antoi hyvän kuvan taajamatarkka-ammunnasta sekä perusteet sen harjoittelemiseen. Kokonaisuutena kurssi oli yllättävän realistinen, vaikka PV:n turvamääräykset haittasivat jonkin verran toimintaa. Jos heräsi kiinnostusta tarkka-ammuntaa kohtaan, niin harrastamaan pääsee mm. TA-Killan kautta. Ei tarvitse olla mikään "eliittitarkka-ampuja" osallistuakseen, vaan kuka tahansa voi osallistua tietyin edellytyksin.

"Onnemme kalpamme kärjessä on..."

MPP

©MPP - Tämän aineiston käyttämisestä ilman allekirjoittaneen lupaa peritään 50000 €:n tekijänoikeuskorvaus.